Kisat starttaavat tänään Etelä-Afrikan ja Meksikon kohtaamisella. On siis korkea aika tehdä ensimmäisistä lohkoista pienet ennakot. Tässä A, B, C ja D lohkot puntarissa...
A-lohko: Etelä-Afrikka, Meksiko, Uruguay, Ranska
Mielenkiintoinen lohko, jossa saatetaan pelata todella paljon ristiin. Jatkoon menijät voidaan päättää heittämällä noppaa. No, veikataan rohkeasti Uruguayta ja kisaisäntä Etelä-Afrikkaa jatkoon.
Etelä-Afrikka: Isäntämaat ovat menestyneet arvoturnauksissa yleensä hyvin. Tällä kertaa kotiyleisö on Etelä-Afrikalle tavallistakin suurempi etu, sillä yleisö tulee pitämään käsittämätöntä meteliä mahtavilla vuvuzela torvillaan. Ne saattavat hyvinkin sekoittaa vastustaja joukkueiden pasmat ja pelin totaalisesti. Tästä saatiin esimakua jo viime vuoden Confederations Cupissa. Valmentajana joukkueella on brasilialainen Carlos Alberto Perreira, joka luotsasi maansa maailmanmestariksi vuoden 1994 kisoissa. Etelä-Afrikan pelaajalista ei ole kovin nimekäs, varsinkaan kun maan tunnetuinta tähteä Benny McCarthya ei valittu joukkueeseen mukaan. McCarthyn poissa ollessa voidaan kysyä kuka tekee joukkueen maalit? Nähtäväksi jää tekeekö kukaan. Etelä-Afrikan joukkueen nimekkäin pelaaja on Evertonin Steven Pienaar, mutta hänkään ei ole profiloitunut maalintekijänä. Pienaarin lisäksi katsojien huomio tulee varmasti kiinnitymään joukkueen kookkaaseen ja ainoaan valkoihoiseen pelaajaan puolustaja Matthew Boothiin. Fifa ranking: 90.
Meksiko: MM-kisojen vakiokasvolla Meksikolla on kenties heikoimmat mahdollisuudet päästä A-lohkosta jatkoon. Joukkueella ei ole kunnollista ykkösmaalivahtia. Puolustuksesta Meksikolta sentään löytyy johtaja Barcelonan Rafael Márquezin muodossa. Onnistuuko hän varmuudellaan luomaan koko puolustukseen itseluottamusta? Tuskin riittävästi. Hyökkäyksessä tehoja ja luovuutta odotetaan ennenkaikkea nuorelta kaksikolta Carlos Vela ja Giovani dos Santos. Fifa ranking: 17.
Uruguay: Legendaarinen Uruguay. Vuosien 1930 ja 1950 maailmanmestari. Valitettavasti suuruuden ajat ovat jo kaukana takana päin. Kisapaikka on joukkueelle nykyään enemmänkin poikkeus kuin sääntö, vaikka sen Fifa ranking sijoitus onkin peräti 18. Uruguaylla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet päästä jatkoon. Etenkin jos he onnistuvat avausottelussaan kaatamaan epävarman Ranskan. Paljon riippuu Uruguayn hyökkäyksen superkaksikosta Diego Forlan, joka johdatti Atletico Madridin menneellä kaudella Uefa Eurooppa Liigan mestariksi, sekä Ajaxissa huikeita maalimääriä paukuttaneesta Luis Suarezista. Jos he saavat yhteispelinsä toimimaan edes kohtuullisella tasolla niin jälki tulee olemaan sen mukaista. Jos joukkue pääsee alkulohkosta jatkoon eikä jatkopeleissä tule heti vastaan kovaa joukkuetta niin jommalla kummalla hyökkääjällä on mahdollisuuksia jopa kisojen maalikuninkuuden voittamiseen.
Ranska: Monien mielestä joukkueen ei edes kuuluisi olla kisoissa mukana. Katastrofi karsintojen jälkeen Ranska pääsi kisoihin voittamalla jatkokarsinnassa Irlannin vasta jatkoajalla täysin selvän Thierry Henryn käsivirheen jälkeisellä maalilla. Kyseisestä ottelusta ja maalista nousi aivan liian suuret mittasuhteet saanut kohu. Vaadittiin uusintaottelua ja jopa sitä, että myös Irlanti pääsisi kisoihin ylimääräisenä joukkueena. Naurettavaa. Tuomari virheitä sattuu. Nyt vain sattui tärkeässä paikassa. Sitä paitsi Ranska olisi todennäköisesti voittanut ottelun joka tapauksessa viimeistään rangaistuslaukauksilla. Mutta se siitä. Paperilla Ranskan joukkue näyttää kovalta mutta todellisuudessa se ei sitä ole. Thierry Henry ei ole ikinä loistanut muualla kuin Arsenalissa, jolloin joukkueen taktiikka oli rakennettu hänen vahvuuksiensa mukaan vastaiskuihin. Eikä Henry enään edes ole Arsu vuosiensa kunnossa. Nicolas Anelka on kohtuullinen maalintekijä mutta en laskisi hänenkään varaan kovin paljon. Franck Ribery väläyttelee toisinaan mutta hänenkään otteensa eivät tällä kaudella Bayern Münchenissä olleet kovin kummoisia. Lisäksi joukkueesa on muun muossa Florent Maloudan, Lassana Diarran ja Patrice Evran kaltaisia huippupelaajia mutta silti homma ei vaan tunnu toimivan. Joukkue hävisi harjoitusottelunsa ennen kisoja Kiinalle, joten lupaavalta ei näytä. Yksi syy ongelmiin löytyy penkin takaa päävalmentaja Raymond Domenechin muodossa. Näiden kisojen jälkeen mies saakin väistyä Bordeauxin Laurent Blancin tieltä. Hänen johdollaan menestystä on jälleen odotettavissa mutta näissä kisoissa on hiljaista. Fifa ranking: 10.
B-lohko: Argentiina, Nigeria, Etelä-Korea, Kreikka
Argentiina jyrää hyökkäysvoimallaan jatkoon. Nigeria tulee kakkosena perästä hyvän valmennuksen ja vahvan avauskokoonpanon turvin. Etelä-Korealla ja Kreikalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia jatkoon.
Argentiina: Argentiina on kymmenettä kertaa peräkkäin mukana MM-lopputurnauksessa. Tuona aikana maa on saavuttanut myös kaksi mestaruutta. Näissä kisoissa mestaruutta on kuitenkin turha odottaa. Välierä paikka olisi jo äärimmäisen kova saavutus Diego Maradonan suojateille. Syy on nimenomaan Maradonassa. Mies on valmentajana aivan luokaton. Hän sai johdettua joukkueensa juuri ja juuri karsinnoista kisoihin. Minkäänlaisesta taktiikasta ei joukkueen pelissä ole tietoakaan. Pelaaja valinnat ovat aivan käsittämättömiä. Maradona jätti muun muossa Interin Esteban Cambiasson rannalle. Ilmeisesti Maradona luulee, että mestaruuden voittamiseen tarvitaan vain kasa huippuhyökkääjiä, joille sanotaan, että tehkää komeita maaleja. Näinhän se homma toimii. Eiku... Messi, Higuain, Milito, Tevez ja Di Maria saavat kyllä vielä alkulohkossa sen verran tuhoa aikaan, että jatkoonpääsy ei ole vaarassa. Mutta sen jälkeen tulee noutaja. Todennäköisesti jo puolivälierässä. Maalikuningasta ei tästä joukkueesta kovista nimistä huolimatta löydy. Fifa ranking: 7.
Nigeria: Menee tästä lohkosta toisena jatkoon "kotiyleisön" tuen siivittämänä. Nigerialla on hyviä hyökkääjiä kuten Evertonin Ayegbeni Yakubu ja Wolfsburgin Obafemi Martins. Eikä sovi unohtaa veteraani Nwankwo Kanuakaan. Puolustuksesta ja keskikentältä löytyy myös muutama valioliiga tason mies, joten avauskokoonpano on hyvä. Yleensä afrikkalais joukkueita on leimannut se, että niillä ei ole oikeastaan minkäänlaista pelisuunnitelmaa eikä kuria. Nykyään tilanne ei ole aivan yhtä paha, varsinkaan Nigerialla, sillä heillä on valmentajana ruotsalainen Lars Lagerbäck, joka tuo joukkueen peliin yksinkertaisen ja toimivan pelisysteemin lisäksi myös tervettä järkeä. Fifa ranking: 20.
Etelä-Korea: Joukkue on seitsemättä kertaa peräkkäin MM-lopputurnauksessa. Kova saavutus, jonka kruununa on 2002 kotikisojen komea neljäs sija. Nyt menestystä on kuitenkin turha odottaa. Joukkueella ei tällä kertaa ole valmentajana hollantilaista taktista velhoa Guus Hiddinkin tai Dick Advocaatin muodossa. Joukkeen tähtenä häärää Manchester Unitedin Park Ji-Sung, joka ei kuitenkaan yksin pysty ihmeisiin. Fifa ranking: 47.
Kreikka: Kuuden vuoden takainen Euroopan mestaruus oli Kreikalta uskomaton saavutus ja yllätys. Mestaruus tuli hyvin pitkälle Otto Rehhagelin huippuunsa viritetyllä puolustuspelillä, vastaiskuilla ja erinomaisella erikoistilannepelaamisella. Vaikka joukkuetta luotsaa edelleen nyt jo melkein 72-vuotias Rehhagel, ei joukkueella ole mahdollisuuksia edetä alkulohkosta jatkoon. Kukaan ei enää lähde pelaamaan Kreikkaa vastaan takki auki. Myös kuuden vuoden takainen hurmos on kadotettu jo aikaa sitten. Joukkueella ei ole kunnollista maalivahtia kun Antonios Nikopolidis ei enää ole maalipuiden välissä. Liverpoolin puolustaja Sotiris Kyrgiakosista ei myöskään ole joukkueen pelastajaksi. Kaiken kaikkiaan Kreikalla on hyvin tylsä joukkue. Suurin mielenkiinto tulee olemaan se kuinka hyvin Ylen selostajat onnistuvat lausumaan kreikkalaisten järjettömiä "poulos" -sukunimiä kuten Papadopoulos ja Papastathopoulos. Fifa ranking: 12.
C-lohko: Englanti, Usa, Algeria, Slovenia
Todella tylsä lohko, josta Englanti ja Usa menevät helposti jatkoon. Algeria ja Slovenia ratkovat lohkon jubmosijan keskinäisessä ottelussaan.
Englanti: Nämä ovat Englannin kisat! Mestarisuosikki nro.1. Tai sitten ei. En ymmärrä miksi Englantia on viime aikoina hypetetty niin paljon ja nostettu jopa yhdeksi mestarisuosikiksi. Ok, heillä on kerrankin huippuvalmentaja Fabio Capellon muodossa ja karsinnat menivät lähes täydellisesti. Mutta. Ongelmakohtia on silti aivan liikaa pelin joka osa-alueella. Englannilla ei ole ollut kunnollista maalivahtia sitten David Seamanin eikä ole tälläkään hetkellä. Nuoresta Joe Hartista Englanti saa tulevaisuudessa varmasti huippuveskarin mutta vielä ei ole hänen aikansa. Nyt torjuntavastuun kantanee 40-vuotias David James, joka ei missään nimessä ole erityisen varma maalivahti. Myös puolustuksessa on ongelmia. John Terry on hyvä mutta ei missään nimessä maineensa veroinen toppari. Lisäksi Rio Ferdinand loukkaantui kisojen alla eikä kykene pelaamaan. Liverpoolin Jamie Carragherin ei edes kuuluisi olla kisoissa, sen verran surkeasta kaverista on kyse. Keskikentällä Englannilla on sama ongelma kuin aina ennenkin. Miten sovittaa Frank Lampard ja Steven Gerrard samaan aikaan kentälle niin, että molempien vahvuudet saadaan ulosmitattua sataprosenttisesti. Entä mihin Gareth Barry laitetaan? Lisäksi Gerrardin kausi on ollut suorastaan huono. Voisiko hän päästä omalle tasolleen MM-kisoissa? Tuskin. Englannin laidoilla on paljon nopeutta muun muossa Aaron Lennonin ja Shaun Wright-Phillipsin muodossa. Laitojen pitäisi kuitenkin osata muutakin kuin vain juosta. Ehkä Joe Cole on vastaus tähän ongelmaan. Kärjessä joukkueella on sentään elämänsä kauden pelannut Wayne Rooney. Muut kärkimiehet ovatkin sitten metritavaraa puhelinpylvään ja katujyrän muodossa. Unohtakaa Englannin mestaruushaaveet. Noutaja tulee viimeistään välierässä. Fifa ranking: 8.
Usa: Kisojen mahdollinen musta hevonen. Usa katkaisi viime vuoden Confederations Cupissa Espanjan huikean voittoputken ja eteni finaalin asti, jossa Brasilia osoittautui niukasti paremmaksi. Menestys ei suinkaan ollut sattumaa. Eurooppalainen jalkapallo on jo pitkään kasvattanut tasaisesti suosiotaan jenkeissä ja sitä kautta maasta löytyy koko ajan parempia pelaajia. Erityisesti huippu maalivahteja ilmaantuu tasaisin väliajoin. Kymmenen vuotta sitten oli Kasey Keller ja nyt maalia vartio Evertonin Tim Howard. Myös varaveskarit pelaavat Valioliigassa. Noin puolet Usan miehistöstä pelaa maan omassa liigassa, jota ei ainakaan vielä voi kutsua äärimmäisen kovatasoiseksi. Tosin kehitystä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut reilusti eikä Usan pelaajia, jotka pelaavat kotimaansa liigassa sovi aliarvioida. Joukkueen parhaimmat pelaajat pelaavat Euroopassa, joista kirkkaimpina nousee esiin Villarealin nuori Jozy Altidore ja Fulhamin Clint Dempsey sekä vain osan kaudesta euroopassa pelannut joukkueen kaikkien aikojen maalintekijä Landon Donovan. Usa pelaa yksinkertaista futista, jonka avulla joukkue menee heittämällä ainakin puolivälieriin asti. Fifa ranking: 14.
Algeria: Häviää pystyyn sekä Usalle että Englannille ja yrittää välttää lohkon jumbosijan voittamalla Slovenian. Todella mielenkiintoista. Fifa ranking: 31.
Slovenia: Häviää pystyyn sekä Usalle että Englannille ja yrittää välttää lohkon jumbosijan voittamalla Algerian. Todella mielenkiintoista. Joukkeen "tähtenä" on Kölnin hyökkääjä Milivoje Novakovic. Mainittakoon, että Slovenia pääsi kisoihin voittamalla jatkokarsinnassa sensaatiomaisesti Venäjän. No, siihen ne ihmeet sitten jäivätkin. Fifa ranking: 23.
D-lohko: Saksa, Australia, Serbia, Ghana
Mielenkiintoinen lohko, josta Saksa menee selkeästi jatkoon. Kakkospaikasta taistelevat tiukasti Australia ja Serbia. Ghana yrittää laittaa kapuloita rattaisiin.
Saksa: Saksa on kärsinyt ennen kisojen alkua ikävän paljon loukkaantumisista. Menetykset eivät kuitenkaan ole niin pahoja mitä voisi luulla. Schalken Manuel Neuer on loistava nuori maalivahti ja hän täyttää loukkaantuneen Rene Adlerin ja valitettavan itsemurhan tehneen Robert Enken saappaat loistavasti. Ei Neuer mikään Oliver Kahn ole mutta eipä maailmasta tällä hetkellä löydy ketään muutakaan Ollin tasoista veskaria. Tuskin tulee ikinä löytymäänkään. Heiko Westermann jätti aukon puolustukseen mutta Arne Friedrich on paikannut häntä harjoitusotteluissa mainiosti. Keskikentältä loukkaantunut Simon Rolfes on korvattavissa. Michael Ballackia ei pysty kukaan korvaamaan mutta ei välttämättä ole tarvekaan. Aikaisemmin Saksan peli perustui täysin Ballackin ympärille. Nyt Ilman Ballackia joukkueella on enemmän vaihtoehtoja pelaamisessaan eikä jokaisen hyökkäyksen tarvitse lähteä keskikentän keskustasta Ballackin kautta. Hyvä niin. Bundesliigan toiseksi parhaalla saksalaisella maalintekijällä Kevin Kuranyillä on sukset ristissä päävalmentaja Joachim Löwin kanssa, joten häntä ei kisoissa nähdä. Miroslav Klose voitti viime kisojen maalikuninkuuden mutta nyt tuo ei tule toistumaan. Mies on vain varjo entisestään. Sama juttu "super" Mario Gomezin kanssa. Saksalta löytyy hyökkäyksestä silti paljon mielenkiintoisia nimiä. Suurlupaus Thomas Müller, Stefan Kiessling, Cacau ja Lukas Podolski kelpaisivat kaikki melkein minkä tahansa joukkueen avaskokoonpanoon. Lisäksi keskikentän hyökkäävät pelaajat piskuinen Marko Marin ja Mesut Özil vain lisäävät Saksan vaarallisuutta hyökkäyspäässä. Keskikentän pohjalta peliä pyörittävät Bastian Schweinsteiger ja Sami Khedira. Puolustus on Saksan heikoin osa alue mutta ei sitäkään huonoksi voi missään nimessä sanoa. Pahin uhkakuva Saksan kannalta on, että päävalmentaja Löw saattaa luottaa hyökkäyksessä tiukassa paikassa sokeasti vanhoilla meriiteillä ratsastaviin Kloseen ja Gomeziin. Jos nuoret vaihtoehdot saavat vastuuta kovassakin paikassa jyrää Saksa itsensä takuuvarmasti ainakin pronssipeliin. Fifa ranking: 6.
Australia: Aussit pääsivät viime kisoissa neljännesvälieriin asti ja olisivat todennäköisesti marssineet pronssiotteluun asti ellei aina mestaruuteen saakka edennyt Italia olisi pudottanut joukkuetta jatkosta lisäajalla sattuneen tuomarivirheen myötä. Mahdollisuuksia pitkälle menemiseen on tälläkin kertaa. Tosin tiukasta alkulohkosta on hankala päästä jatkoon mutta siinä onnistuessaan joukkueella on tie auki eteenpäin. Joukkueen ehdottomasti suurin tähti löytyy keskikentältä Evertonin Tim Cahillin muodossa. Hänen pelinrakentelun ja maalinteon onnistumiset ovat elintärkeitä Australian menestyksen kannalta. Maalivahtipeliin Aussit eivät kaadu sillä tolppien välistä löytyy aina varma Fulhamin Mark Schwarzer. Hyökkäspäässä palloja maaliin Cahillin tarjoilusta yrittää laittaa parhaat vuotensa jo nähnyt Harry Kewell. Kunnianhimon puutteesta Australiaa ei voi syyttää, sillä joukkue siirtyi pelaamaan helpoista Oseanian karsinnoista Aasian karsintoihin saadakseen näin ollen kovempia vastuksia, lopputurnauksesta karsiutumisen uhallakin. Fifa ranking: 20.
Serbia: Serbialla ei tule kisoissa olemaan motivaatio ongelmia. Oman maan puolesta mennään vaikka läpi harmaan kiven. Joukkueella on myös muutamia todella hyviä pelaajia jokaisella pelipaikalla. Myös vähemmän tunnetut kaverit ovat taitavia pallon käsittelijöitä. Puolustuksen tähtinä luutivat Manchester Unitedin Nemanja Vidic ja Chelsean Branislav Ivanovic. Joukkueen tärkein pelaaja on Interin keskikenttämies Dejan Stankovic, jonka merkitys joukkueelleen on samaa luokkaa Australian Tim Cahillin merkityksessä omalle joukkueelleen. Stankovic pystyy hyvänä päivänä ratkaisemaan tiukkoja otteluita jopa yksin komeilla kaukolaukauksillaan. Serbian kärjestä löytyy maalintekovoimaa Marko Pantelicin ja Nikola Zigicin muodossa. Myös joukkueen valmennus on hyvissä Radomir Anticin käsissä, joka on luotsannut muun muossa Real Madridia ja Barcelonaa. Fifa ranking: 16.
Ghana: Michael Essien loukkaantui ennen kisoja eikä pysty lopputurnaukseen osallistumaan. Se on Ghanan kannalta sääli, sillä ilman häntä joukkueella ei ole mahdollisuuksia päästä jatkoon kovasta alkulohkosta. Ghana olisi tarvinnut Essieniä niin puolustus kuin hyökkäys suuntaankin. Toki joukkueesta löytyy muutama muukin pelimies kuten puolustuksesta Fulhamin John Pantsil, keskikentältä Interin Sulley Muntari ja hyökkäyksestä Rennesin Gyan Asamoah. He ovat kuitenkin monta luokkaa Essieniä heikompia. Näin ollen Ghanan tehtäväksi jää kiusata lohkon muita joukkueita ja sekoittaa pakkaa kilpailussa lohkon toisesta jatkoonmenijästä. Fifa ranking: 32.
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti